Meinasin olla jo KauhunHämmennyksenOdottavanOnnellinen ku menkat oli myöhässä 5 kokonaista päivää, mutta ei,eieieiei. Tänään ne sitte alko ja maailma romahti taas,niinku joka kuukausi ku menkat alkaa mutta tänään oli se hirvein päivä. Olin jo ihmetyksissäni ku ei kuulu menkkoja,NYTKÖ MIE OLEN PAKSUNA??? :DD kerkisin ostaa jo testinki valmiiksi että huomenna testaan, mutta ei,mitä tänään tapahtuikaan,jeps,puolukkapäivät alko. Onko minussa joku vika? Tuntuu että kaikki muut ne kyllä pullauttelee niitä lapsia maailmaan tuosta vain,mutten mie. Tulisko minusta niin huono äiti ettei mulle ees anneta mitään mahollisuutta siihen? Tämä päivä laitto minut taas sinne pohja mutiin lillumaan,alko väsyttää,mie en jaksa mitään,en kerta kaikkiaan mitään,itkettääki mutta ei oikein kehtaa töissä,lapset kattois ehkä vähä tärähtäneeksi hoitotätiksi..
Mieski on alkanu nyt ymmärtämään että kuinka huonossa jamassa mie oikeasti olen. Mies on ainoa jolle voin puhua asioista mutta tuntuu siltä ettei se kuuntele minua yhtään,se ei kehu,se ei tue minua,sanoo vain että ”aijaa”. Että ei ihme että räjähtelen useasti ku mulla ei ole ihmisiä joille puhua minun ongelmista ja kaikista ajatuksista. Systerille ja äitille en halua puhua ku niillä on nykyään niin hyvin kaikki asiat,ne on positiivisiä ja ne puhuu keskenään ja taas mie olen ulkopuolinen tässä kaikessa. Ja jos alkaisin puhua minun ja Miehen ongelmista niille niin ne varmasti sanois että ”enkö mie sanonu sulle? kannattaa jättää tuollanen tylsä ja laiska äijä,se ei ole yhtään sinun tyylinen tyyppi”. Mie rakastan minun Miestä ja sillä siisti..eli perheelle teeskennellen eteenpäin paskassa.